Riikka Hiltunen

Savoy-teatterin johtaja Tapani Närhi heitti vuonna 2004 minulle ja toiselle Savoy-teatterin harjoittelijalle, Katja Peräläiselle idean: Olisipa hienoa, jos Espan lavalla soisi festivaalin muodossa jazzin lisäksi myös kansanmusiikki! Me tartuimme tuumasta toimeen, ja vuonna 2005 järjestettiin ensimmäinen, lähes kuukauden mittainen Etno-Espa. Rahoittajien vakuuttaminen heti ensimmäisenä vuotena oli helppoa, sillä esikuvanamme oli tuolloin jo viisivuotias Jazz-Espa. Valtion ja Helsingin kaupungin lisäksi monet yksityiset säätiöt ja kumppanit ovat tukeneet tapahtumaa vuosien varrella.

Tapahtumasta on tullut merkittävä uuden kansanmusiikin ja maailmanmusiikin esittelyareena. Yhtenä suuntaviivana taiteellisessa suunnitellussa olemme halunneet pitää, että lavalla esitetään enimmäkseen uutta, sävellettyä musiikkia. Taiteiden yön ohjelmistossa lavalle on noussut kansanmusiikin kanssa flirttailevia, suuremmankin kansan tuntemia nimiä.

Tämän vuoden tapahtuman päätyttyä konsertteja on ollut kaikkiaan 365, eli yksi vuoden jokaiselle päivälle! Ilmaiskonserteissa on nähty nousevia nimiä sekä kansanmusiikin pioneereja Piirpaukesta Värttinään. Taiteellisesta ryhmästä käsin on ollut hauska seurata erilaisia skenen trendejä, kuten metsäfolk-ilmiötä tai räpin ja kansanmusiikin kahdensuuntaista lähentymistä. Yhä vahvemmin näkyy myös monikulttuurisuus. Suomalaisessa kansanmusiikissa, jonka laveammin määrittelemme Suomessa soitetuksi ja lauletuksi kansanmusiikiksi, voi kuulua myös kuubalaiset tai persialaiset juuret ja vaikutteet.

Erityisellä ylpeydellä kannamme sukupuolitasapainoa esiintyjäjoukossa. Kansanmusiikin kenttä ei ole yhtä vahvasti sukupuolittunut kuin vaikkapa jazzin kenttä, ja esimerkiksi instrumentteihin liitettyjä sukupuolistereotypioita on rikottu lavalla useasti.

Jos joku tapahtuman perustamisvaiheessa epäili, saisimmeko koottua tasokasta ohjelmaa kokonaisen kuukauden mittaan, epäilyt on todistettu moneen otteeseen vääriksi. Tuotannollisista syistä tapahtuman kesto on sittemmin tiivistetty kahden viikon mittaan, mutta vuosittaisten konserttien määrä on pysynyt ennallaan.

Nykyinen taustaporukka muotoutui jo vuonna 2006. Mikä ilo on ollut saada mahdolllistaa tapahtumaa läheisten ystävien, hallitusten jäsenten Maria Silvennoisen ja Tytti Vuon kanssa. Eläköön, Etno-Espa!

Kirjoittaja on tapahtuman perustaja ja yhdistyksen puheenjohtaja vuosina 2006-2013.