Amerikan haaleilta Espan lavalle

Amerikansuomalainen musiikki kehittyi 1900-luvun vaihteessa Yhdysvaltojen ”haaleilla”. 2000-luvulla musiikkikulttuuri kukoistaa myös Atlantin tällä puolen. Taideyliopiston tutkijatohtori Saijaleena Rantanen valottaa lyhyesti amerikansuomalaisen musiikin historiaa.

Saijaleena Rantanen

Yli 300 000 suomalaista lähti Pohjois-Amerikkaan etsimään työtä ja parempaa tulevaisuutta 1900-luvun vaihteen molemmin puolin. Suomalaiset veivät mukanaan myös omaa musiikkikulttuuriaan. Oli tavallista, että siirtolaisten matkassa uuteen kotimaahan kulkeutui laulukirjoja, nuotteja ja jopa instrumentteja, suullisesta perinteestä puhumattakaan. Monia Suomesta peräisin olevia kansanlauluja ja arkkiveisuja tallennettiin sekä käsinkirjoitettuihin että julkaistuihin laulukirjoihin Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Musiikin avulla on mahdollista tarkastella paitsi siirtolaisten yhteisiä tavoitteita ja arvomaailmaa, myös yksittäisten ihmisten kokemuksia. Laulujen teemat vaihtelevat rakkausaiheisista lauluista koti-ikävään ja monenlaisista siirtolaiskuvauksista radikaaleihin työläisten lauluihin, joissa kritisoitiin ankaria työskentelyolosuhteita. Työväen suosimista lauluista erityisen kiinnostavan kokonaisuuden muodostaa radikaalin Industrial Workers of the World (IWW) -järjestön suomalaisjäsenten julkaisemat kolme laulukirjaa, joiden kappaleita Palefacen luotsaama Laulava Unioni -niminen uusi suomalainen yhtye levyttää parhaillaan.

Suomalaiset olivat aktiivisia IWW:ssa, jonka toiminnan keskeisenä lähtökohtana oli tasa-arvo: naiset, miehet, valkoiset tai mustat olivat tervetulleita järjestön toimintaan yhdenvertaisina jäseninä. Tasa-arvon periaate tässä mittakaavassa oli varsin vallankumouksellinen IWW:n perustamisvaiheessa vuonna 1905. Naiset ja naisten aktiivinen toiminta korostuvat sekä englannin- että suomenkielisissä IWW-lauluissa. Naiset olivat paitsi laulujen aiheina myös laulujen kirjoittajia.

Amerikansuomalaisten musiikkitoiminta keskittyi pääsääntöisesti haaleille (halls), joita suomalaisten yhteisöissä saattoi olla useampia. Erityisesti työväenhaalit kunnostautuivat tanssien ja muiden musiikkipitoisten tilaisuuksien järjestäjinä. Tanssi oli suosituin huvittelumuoto. Tämän lisäksi haaleilla järjestettiin sekä paikallisten että kiertävien artistien konsertteja, iltamia ja muita tapahtumia. Haalit toimivat myös kuorojen ja torvisoittokuntien harjoittelupaikkoina, joita siirtolaisten keskuuteen perustettiin useita.

Siirtolaisten musiikki on viime vuosien aikana tullut jälleen näkyvästi esille. Etno-Espassa esiintyvistä yhtyeistä siirtolaistarinoita käsittelevät, ja Atlantin molemmin puolin inspiraatiota hakevat Aija Puurtinen & Brooklynin satu ja Slack Bird. Musiikkikulttuuria ovat tehneet tunnetuksi myös esimerkiksi J. Karjalaisen Lännen-Jukka ja Jimmy Träskelin & Tallari, sekä Yhdysvaltojen puolella John Westmoreland ja Aallotar.

Teematärpit

Slack Bird, 7.8. klo 16.00
Aija Puurtinen & Brooklynin satu, 14.8. klo 17.15