Tytti Siukonen

 

Etno-Espassa musiikkiperinteitä on päivitetty neljäntoista vuoden aikana nykypäivään myös yhdistelemällä ja lainailemalla muista musiikkikulttuureista. Moni − tai näkökulmasta riippuen jotakuinkin jokainen − tapahtumassa nähdyistä yhtyeistä kategorisoituu niin sanotuksi maailmanmusiikiksi. Markkinointitarkoituksiin alun perin luotu käsite on kuitenkin häilyvä ja paradoksaalinen. Maailmanmusiikki sisältää vähän kaikkea, ja sille on kokonaisuutena mahdotonta antaa genremääreitä. Hyvinkin erilaisten vaikutteiden yhdistelyllä luodaan uutta ja sitä voidaan pitää etnomusiikin jatkuvasti kasvavana trendinä.

Tänä vuonna festivaaliohjelmiston globaaleja yhteenliittymiä on Kaminá, jossa Suomessa kohdanneet kolumbialainen Natalia Castrillón ja tanskalainen Kamilla Haugaard yhdistelevät tarinoita ja muistoja maailmalta, unohtamatta kummankaan oman kulttuuritaustan vaikutusta. Áššun musiikissa yhdistyvät joiku ja länsiafrikkalainen groove saamelais-norjalaisena yhteistyönä. Kolmas kulttuurinen yhteenliittymä on Marouf Majidin perustama, iranilaista lauluperinnettä sekä skandinaavista jazzestetiikkaa yhdistelevä MA Rouf.

Majidi saapui Suomeen vuonna 2006 opiskelemaan vastaperustetussa Sibelius-Akatemian GLOMAS-koulutusohjelmassa. Glomas on tuonut myös Etno-Espan esiintyjiksi kymmeniä muusikoita yhtyeineen. Majidin aloittaessa opinnot maailmanmusiikin maisteriohjelma oli vasta rakentumassa ja koulutus haki muotoaan.

”Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat olivat kaikki hyvin eri taustoista. Opettajat hyväksyivät kuitenkin aivan kaiken – ideana oli, että meidän kaikkien, opettajien ja oppilaiden, tuli hyväksyä erilaiset musiikit, kaikkine eri ominaisuuksineen.”

Taustojen moninaisuuden myötä muusikoiden liikkuvuus on yleistä ja toimintaympäristö hyvin kansainvälinen. Ei olekaan tavatonta, että yhtyeen jäsenet asuvat osin tai kokonaan eri maissa. Menestyneitä esimerkkejä on lukuisia: suomalais−beniniläinen Helsinki Cotonou-Ensemble, SANS (UK/FIN/AM) ja Samurai Accordion (IT/FIN/EUS/IRL).

Maailmalle hajaantuneissa bändeissä toimiminen on Majidille tuttua:

“Bändit toimivat silloin jaksoittain: keikkoja ennen järjestetään tiivis treenijakso ja samaan yhteyteen sovitaan kenties levytys. Silloin kun ollaan yhdessä ja on treenit, kaikkien täytyy tulla niihin mahdollisimman valmiina, että päästään suoraan asiaan. Myös taloudellinen puoli on tässä ratkaiseva.”

Globaalin musiikin markkinoita ja laajaa valikoimaa esittelee vuosittain sijaintiaan Euroopassa vaihtava ammattilais- ja showcasetapahtuma WOMEX. Brändäytyminen tietyn maan tai maanosan musiikiksi ei ole maailmanmusiikkimarkkinoilla Majidin mukaan olennaista, vaikka myyntityö vaatiikin kiteytettyjä myyntipuheita.

”Viimeksi Womexissa näin puhtaasti R’n’B-artistin, jonka musiikissa oli vain vivahde kansanmusiikista. Joka kerta siellä yllättyy, että ai tuotakin voi kutsua maailmanmusiikiksi.”

Majidin mukaan lokerointi saattaa olla helpompaa muissa genreissä, sillä jazzissa on aina joitain tiettyjä elementtejä, jotka tekevät siitä jazzia, kuten myös vaikka suomalaisessa perinteisessä kansanmusiikissa. Maailmanmusiikin määrittelemättömyys antaakin mahdollisuuksia tuoda sitä esille mitä erilaisimmilla estradeilla ja konteksteissa.

”Se on niin vaihteleva käsite, että samalla sen lokeroimattomuus antaa myös todella paljon enemmän mahdollisuuksia”.

Etno-Espan teematärpit

MA Rouf 3.8. klo 19.30 Café Engelin sisäpiha (Etno-Espa 15 ❤ Jazz-Espa 20)
Áššu, 9.8. klo 17.15 Espan lava
Kaminá, 12.8. klo 16.00 Espan lava (Konsertin tarjoaa Maailman musiikin keskus)

WOMEX järjestetään tänä syksynä ensimmäistä kertaa Suomessa (Tampereella 23.–27.10.).

Kansanmusiikin ja kansantanssin alan Suomen kattojärjestön (KEK) teemana on tänä vuonna kansainvälisyys.

Kirjoittaja on tuottaja sekä Etno-Espan hallituksen puheenjohtaja, joka on toiminut kulttuurin kansainvälistäjänä niin Suomessa kuin ulkomailla